me kaksi kävellään rakkauden  yössä sun rakkauden silmät hohtaa mulle sokais mun silmät jotka kiiltää kuin pohjantähti sinä iltana kemiat kohtas jotain uskomatonta koin sun rakkauden taijan tätä onnea
ei voi kuvaa rakastan sua enemmän sitä vaikea selittää ilman sua en jaksais herää tähän aamuun vaikka oisin missä kuljen sun sydämessäni ain ennen ku menen  nukkuu ajatelen sua  tommosia tyyppiä ei löydä sateenkaaren päästä